Suomen Viron-instituutin 30 ensimmäistä vuotta kulttuurin, taiteen ja kansalaisyhteiskuntien yhdistäjänä. Kuvallinen kooste kulttuuriin, kieleen ja kohtaamisiin ruohonjuurella ja huipulla.
1998 – Mikael Agricola ja Aleksis Kivi ovat kaksi tärkeää suomalaista, joiden nimissä virolaiset koululaiset oppivat suomea.
2005 – Kirja tulee yli lahden, kun joku kääntää sen. Instituutti edistää kääntäjien työtä ja tuo suomalaiskirjailijoita vierailuille. Mahtuupa kirjailijan roolissa mukaan presidentti Mauno Koivistokin.
2006 – Runoajelu on uusi toimintamuoto. Runoilijat Virosta, Suomesta ja Latviasta lähtevät bussiajelulle kansan pariin.
2011 – Suomenkielinen kirjasto ja lehtilukusali on koko ajan ollut keskeinen instituutin palvelu. Vuoden 2011 alusta kirjasto keskittyy Tarttoon.
2012 – Millaista on elää napapiirillä? Lapin nykytaide on yksi monista teemoista, joita instituutin näyttelyohjelma tuo vuosien mittaan Viroon.
2012 – Kuin henkäys raikasta ilmaa, huokaa Viron Taideakatemian rehtori, kun Marimekon muodot ja värit tulevat laajaan näyttelyyn Viroon.
2013 – Juhlava ja iloinen, sellainen on aina tunnelma perinteisessä Suomen itsenäisyyspäivän juhlassa Tartossa.
2014 – Tarton uusissa toimitiloissa kokoontuu monenlaisia keskustelupiirejä. On lautapeli-iltaa, lukupiiriä ja suomen kielen keskustelupiirejä.
2015 – Viron suomen kielen opettajien tukeminen ja täydennyskoulutus on vuodesta toiseen yksi instituutin ydintehtävistä. Kieltä voi oppia ja opettaa vaikka tanssien.
2015 – Joulupukin koti on Lapin Korvatunturilla. Ei hätää, tonttukoulun etäpiste sijaitsee Tartossa!
2021 – Instituutti täyttää 30 vuotta, kun maailmaa riivaa koronapandemia. Kulttuuri ja suhteet menevät verkkoon, mutta sekään ei ole ylivoimaista kahdelle digimaalle.