1991 – Uutta kohti! Viro palauttaa itsenäisyytensä 20.8.1991, ja jo seuraavana päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Suomen Viron-instituutin johtokunta käynnistääkseen toiminnan.
1991 – Vaikka tilat ovat alkuun kehnot, toiminta alkaa vilkkaasti niin Tallinnassa kuin Tartossakin. Tiedolle, neuvonnalle ja yhteyksille on kysyntää.
1994 – Suomalaiset kirjailijat vierailevat ahkerasti Virossa instituutin toiminnan alusta lähtien. Taso on kova: Finlandia-palkitut tulevat käymään ja Suomen kansallisia merkkiteoksia ilmestyy viroksi.
1994 – Suomi ja muumit kuuluvat yhteen. Niin myös Suomen Viron-instituutti ja muumit. Muumit aloittavat Viron kiertueensa, joka jatkuu edelleen.
1994 – Instituutti saa kaipaamansa hyvät tilat Tallinnaan Harju-kadulta Kirjailijaliiton talosta. Sinne sijoittuvat myös kirjasto ja lehtilukusali. Avajaisissa 15. maaliskuuta ovat mukana molempien maiden pääministerit ja kulttuuriministerit.
1995 – Luonto on tärkeä osa suomalaisuutta. Instituutti vie yleisönsä sieneen ja tuo Suomen luonnon asiantuntijoita Viroon.
1997 – vuosi, jolloin Virossa vierailee moni tunnettu suomalaistaiteilija Aki Kaurismäestä Juice Leskiseen ja Esa Saarisesta Jouko Turkkaan.
1998 – Mikael Agricola ja Aleksis Kivi ovat kaksi tärkeää suomalaista, joiden nimissä virolaiset koululaiset oppivat suomea.
1999 – Mutta mitä ne ajattelevat meistä? Kysymys on ajankohtainen vuodesta toiseen. Vuoden 1999 asennetutkimus tuotti huojennuksen: käsitys naapurista oli sittenkin parempi kuin uutisista olisi voinut päätellä.
2000 – Suurissa historian murroksissa oppikirjat vanhenevat nopeasti. Instituutti ryhtyy uusimaan suomen kielen oppikirjoja. Myös Suomesta on syytä kertoa kouluissa muutakin kuin mitä neuvostoajan kirjoihin oli painettu.
2000 – Aino Kallas, aina väärällä puolella merta. Tähän ajatukseen tiivistyy kahden maan kirjailijan tragiikka, josta kertovan kamarioopperan instituutti tuo Tarttoon.
2001 – Kymmenvuotisjuhlaansa mennessä instituutti on vakiinnuttanut paikkansa monipuolisesti suomalaisuutta esittelevänä toimijana.
2005 – Kirja tulee yli lahden, kun joku kääntää sen. Instituutti edistää kääntäjien työtä ja tuo suomalaiskirjailijoita vierailuille. Mahtuupa kirjailijan roolissa mukaan presidentti Mauno Koivistokin.
2006 – Runoajelu on uusi toimintamuoto. Runoilijat Virosta, Suomesta ja Latviasta lähtevät bussiajelulle kansan pariin.
2006 – Suomi aloittaa heinäkuun alussa Euroopan Unionin puheenjohtajamaana toista kertaa. Tallinnassa se näkyy suurena Suomi-juhlana.
2008 – Instituutti on esitellyt muotia heti alusta lähtien – kadunkulkijan tyylinäytteistä aina nuorten suunnittelijoiden utopioihin.
2009 – Sofi Oksasen Puhdistus murtaa Viron miehityshistorian suomalaisen suuren yleisön tietoisuuteen, sen jälkeen myös kansainväliselle yleisölle.
2010 – Suomessa vietetään sarjakuvan 100-vuotisjuhlaa ja Virossa alkaa sen kunniaksi laaja suomalais-virolainen sarjakuvaohjelma.
2011 – Suomenkielinen kirjasto ja lehtilukusali on koko ajan ollut keskeinen instituutin palvelu. Vuoden 2011 alusta kirjasto keskittyy Tarttoon.
2011 – Katse eteen ja taakse: instituutti täyttää 20 vuotta. Piknik Utopiassa instituutti kattaa pöydän nurmelle, ja tuo samalla oman osansa Tallinnan 2011 kulttuuripääkaupungin kattaukseen.
2012 – Millaista on elää napapiirillä? Lapin nykytaide on yksi monista teemoista, joita instituutin näyttelyohjelma tuo vuosien mittaan Viroon.
2012 – Kuin henkäys raikasta ilmaa, huokaa Viron Taideakatemian rehtori, kun Marimekon muodot ja värit tulevat laajaan näyttelyyn Viroon.
2013 – Juhlava ja iloinen, sellainen on aina tunnelma perinteisessä Suomen itsenäisyyspäivän juhlassa Tartossa.
2014 – Tarton uusissa toimitiloissa kokoontuu monenlaisia keskustelupiirejä. On lautapeli-iltaa, lukupiiriä ja suomen kielen keskustelupiirejä.
2015 – Viron suomen kielen opettajien tukeminen ja täydennyskoulutus on vuodesta toiseen yksi instituutin ydintehtävistä. Kieltä voi oppia ja opettaa vaikka tanssien.
2015 – Virolaisen yhteiskunnallisen keskustelun päätapahtumaksi nousee vuodesta 2013 lähtien Paiden Arvamusfestival, mielipidefestivaali. Instituutti osallistuu vuodesta 2015 alkaen.
2015 – Kulttuuriviennin pääsatsaus vuonna 2015 on suomalainen nykysirkus.
2015 – Instituutti kutsuu kansaa torille mielenosoitukseen. Mitä ihmettä? Ei mitään vastaan, vaan puolesta – lukemisen puolesta!
2015 – Joulupukin koti on Lapin Korvatunturilla. Ei hätää, tonttukoulun etäpiste sijaitsee Tartossa!
2017 – Kun Suomi täyttää 100 vuotta, koko Viro tuntuu juhlivan mukana. Suomi 100 -pääjuhla on instituutin suurin tapahtumakokonaisuus kautta aikojen. Suomi näkyy kaikkialla.
2018 – Narva on koko Viron fokuksessa Viron 100-vuotisjuhlavuonna. Narva painottuu myös instituutin toiminnassa.
2020 – Itämeren tila huolettaa lahden molemmilla rannoilla. Suomen Viron-instituutti tuo yli lahden edellisenä vuonna Suomessa alkaneen Itämeren teemapäivän.
2021 – Instituutti täyttää 30 vuotta, kun maailmaa riivaa koronapandemia. Kulttuuri ja suhteet menevät verkkoon, mutta sekään ei ole ylivoimaista kahdelle digimaalle.
