2009 – Sofi Oksasen Puhdistus murtaa Viron miehityshistorian suomalaisen suuren yleisön tietoisuuteen, sen jälkeen myös kansainväliselle yleisölle.
Neuvostomiehitys ehti puolessa vuosisadassa häivyttää merkittävässä määrin Viron ja sen historian suomalaisten tietoisuudesta. Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen tieto- ja romaanikirjailijat alkavat täyttää historian valkoisia laikkuja.
“Kuka on tämä ulkomailta löytynyt virolainen, joka kuvaa tunnistettavasti 70-luvun neuvostoarkea”, kummastellaan virolaismediassa vuonna 2004, kun Sofi Oksasen esikoisteos Stalinin lehmät ilmestyy viroksi. Äitinsä puolelta virolainen, Suomessa syntynyt Sofi Oksanen herättää huomiota kirjoittamalla Viron lähihistoriasta. Lisää on pian tulossa: Puhdistus (2008 suomeksi ja 2009 viroksi) saa Suomessa Finlandia-palkinnon ja saavuttaa kansainvälistä menestystä. Oksasesta tulee aikamme käännetyin suomalainen ja virolainen kirjailija. Historiasarjan kolmas osa, Kun kyyhkyset katosivat, ilmestyy 2012.
Puoli vuosisataa Viron historiaa tutkinut Seppo Zetterberg toimii instituutin johtajana 1994-1996, ja jatkaa sen jälkeen tuotteliaana Viron historiaa käsittelevien historiakirjojen kirjoittajana. Painavin on suomeksi 2007 ilmestynyt Viron historia, joka ilmestyy viroksi 2009.
Viron historiaan paneutuu toinenkin instituutin johtaja, Martti Turtola (2001-2004). Hänen teoksensa Konstantin Pätsistä ja Johan Laidonerista osuvat historian kipupisteisiin ja herättävät polemiikkia Virossa.
Lähelle on pitkä matka, tiivistää pitkäaikainen Suomen-sillan kulkija Kulle Raig kirjassaan vuodelta 2012. Historian valkoisia aukkoja riittää täytettäväksi edelleen.
Juhani Salokannel on tehnyt huomattavan työn Viron kansalliskirjailijan A.H. Tammsaaren kääntäjänä. Suomalaisyleisön hän tutustuttaa kansalliskirjailijaan myös kirjoittamalla Tammsaaresta elämäkerran. Se ilmestyy suomeksi 2017 ja viroksi 2019. Jo ollessaan instituutin johtajana hän kirjoittaa Sielunsillan Suomen ja Viron kirjallisista suhteista,
Suomen-sillan kirjailijoiden uutta polvea edustaa Tartossa asuva ja viroksi kirjoittava lastenkirjailija Mika Keränen, joka on Virossa tunnetumpi kuin Suomessa.
|
| Nuori Sofi Oksanen vieraili Virossa ensimmäistä kertaa Tarton Prima Vista -kirjallisuustapahtumassa 7.–8.5.2004 jo ennen kuin Stalinin lehmät oli vielä käännetty viroksi. Kuvassa hän on instituutissa Tallinnassa kertomassa esikoiskirjastaan 19.5.2004. Kuva: Suomen Viron-instituutti, Viia Väli. |
|
| Seppo Zetterberg kertomassa Suomen ja Viron välisen henkisen yhteistyön sopimuksesta Tartossa 18.2.2008 Granö-luentosarjassa. Samalla hän esittelee tuoretta Viron historia -kirjaansa. Se ilmestyy viroksi seuraavana vuonna. Kuva: Suomen Viron-instituutti, Kasperi Hasala. |
|
| Lähelle on pitkä matka eli miten Suomi sai naapurikseen vapaan Viron. Lähihistorian vaiheet kirjaa ylös tapahtumien silminnäkijänä toiminut Kulle Raig. Kirjaesittely 1.12.2012. Kuva: Peeter Langovits. |
|
| Puhdistuksen jälkeen Sofi Oksasesta tulee vakiovieras Virossa. Trilogian kolmannen osan, Kun kyyhkyset katosivat, esittelytlaisuus 27.11.2012. Kuva Peeter Langovits. |
|
| Uutta Suomen-siltaa edustaa kaksikielinen runokirja Sinisilta-Sinisild. Julkistustilaisuutta 13.11.2020 varjostavat koronarajoitukset. Kuva: Suomen Viron-instituutti, Heleri Keeman. |
Lähteitä ja lisätietoa
- Pääkuva: Sofi Oksanen Tallinnassa 17.12.2009. Kuva: Peeter Langovits
- Kaarel Tarandin arvio Puhdistuksesta Sirp-lehdessä 18.12.2009.
- Postimees-lehti nimesi Sofi Oksasen vuoden 2009 henkilöksi 17.12.2009.
- Viron historia Suomesta katsottuna, Vikerkaar-lehti haastattelee Seppo Zetterbergiä 07/2009.
- Juhani Salokannel saa kunnianimityksen "Klassikon ystävä" työstään A.H. Tammsaaren parissa, Postimees 15.2.2018
- Henkilökuva Sofi Oksasesta Estofilia-galleriassa.
- Henkilökuva Seppo Zetterbergistä Estofilia-galleriassa
- Henkilökuva Juhani Salokanteleesta Estofilia-galleriassa.
- Henkilökuva Mika Keräsestä Estofilia-galleriassa.
