1999 – Mutta mitä ne ajattelevat meistä? Kysymys on ajankohtainen vuodesta toiseen. Vuoden 1999 asennetutkimus tuotti huojennuksen: käsitys naapurista oli sittenkin parempi kuin uutisista olisi voinut päätellä.
Viro-kuva Suomessa ja Suomi-kuva Virossa ovat kestoaihe maiden välillä. Aiheesta on järjestetty lukuisia seminaareja ja tapahtumia instituutin alkuajoista lähtien. Vuonna 1999 instituutti ja Tuglas-seura tilaavat asennetutkimuksen Saar Poll -tutkimuslaitokselta.
Instituutti panostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun myös keskustelusarjalla ”Suomi, mitä tapahtuu todella” (Soome, teateid tegelikusest). EU-jäsenyys on ajankohtainen, Suomi on juuri liittynyt ja Viro liittymässä.
Uuden ajan kaksoiskaupunki nousee keskusteluun. Helsinki perustaa infopisteen Tallinnaan. Talsinki ja tunneli nousevat esille, utopiat ovat aikaansa edellä.
|
| Esseekilpailu vuodelta 1992: Näkemykseni Suomesta 2025. Näihin on pian ajankohtaista palata. |
|
| Mitä voimme toistemme kanssa tehdä, ja mitä toisistamme ajattelemme. Vuoden 1991 seminaarin aiheet voisivat olla ajankohtaisia nytkin. |
|
| Helsingin Tallinna-projektin johtaja Martti Asunmaa on aikaansa edellä. Hän nostaa esille Talsingin-tunnelin, sekä kysymyksen, mitä kieltä kaksoiskaupungin alueella tulevaisuudessa puhutaan. Ote Õhtulehdestä 10.4.1995. |
Lähteitä ja lisätietoa
- Pääkuva: Porojen eli suomalaisten turistien toilailu on jatkuva puheenaihe. Helsingin Sanomat julkaisi 11.4.1999 suomeksi pilakuvan, joka oli alun perin ilmestynyt Postimees-lehdessä 2.3.1999. Jutussa käsitellään Virossa kasvanutta ärtymystä Suomea kohtaan. Suomea edustaa poro ja Viroa kansallislintu haarapääsky.
- Ne rakkaat porot, Need armsad põdrad, Rein Veidemann, Eesti Päevaleht 17.9.1999.
- "Suomi-kuva parantui Virossa” Helsingin Sanomat 19.9.1999
- Henkilökuva Helsingin ja Tallinnan pääkaupunkiyhteistyön uranuurtajasta, Martti Asunmaasta Estofilia-galleriassa.
- Suomi pikkuveljen silmin, Arja Korhosen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa 2007.
- Viro ja virolaiset Helsingin Sanomissa 2006 ja 2009, Reetta Sahlmanin pro gradu -tutkielma, Tarton yliopisto 2010.
